Sopimusperusteista työmarkkinajärjestelmää ei saa romuttaa

Pirkanmaan vasemmistoliitto ry
Tiedote 6.5.2021

Sopimusperusteista työmarkkinajärjestelmää ei saa romuttaa

Teknologiateollisuuden jakaantuminen kahteen yhdistykseen jatkaa Metsäteollisuuden linjaa lopettaa valtakunnallisien yleissitovien sopimusten tekemistä ja siirtää sopiminen työpaikoille. 

Teknologiateollisuus ry päätti olla tekemättä työehtosopimuksia, vaan  valtakunnallisia työehtosopimuksia solmii jatkossa Teknologiateollisuuden työnantajat ry.

Teknologiateollisuuden jäsenyritykset voivat valita, haluavatko olla uudessa yhdistyksessä mukana, vai tekevätkö sopimuksensa itse. Epäselvää on, kuinka sopimukset laadittaisiin entä mitkä osapuolet ovat neuvottelupöydissä. Tämän kautta koko yleissitova sopimusjärjestelmä ja ammattiyhdistysliike yritetään hävittää.

”Koen tämän selkeänä tukena oikeistopuolueille ja hajottavalla politiikalla uhitteluksi. Paikallista sopimista on ollut paljon, vaikka sitä aina perään kuulutetaan lisää. Teknologia-alan työehtosopimuksissa on sallittu monen seikan olevan myös paikallisesti toisin sovittavissa.” Vasemmistoliiton Pirkanmaan piirin puheenjohtaja Virva-Mari Rask sanoo.

Neuvottelu ja sopiminen ovat olleet avain asemassa työelämäkysymyksissä. Työehtosopimusten päättyessä  poistuu myös niissä sovittu työrauhavelvoite, siten vakaat työolot ovat uhattuna.

Vasemmistoliiton Pirkanmaan piirihallitus osoittaa tukensa palkansaajajärjestöille vallitsevassa tilanteessa ja kannustaa kaikkia yhteistyöhön kasvattamaan järjestäytyneisyysastetta ja vahvistamaan joukkovoimaa.

”Työehtosopimusjärjestelmää ei saa ajaa alas, koska ne turvaavat työntekijän aseman myös silloin, kun lainsäädäntöä ei kehitetä työntekijöiden kannalta suotuisaan suuntaan”.

Piirihallitus vaatii kuitenkin myös ripeää työlainsäädännön kehittämistä esim. minimipalkan suhteen, ja luottamusmiesjärjestelmän turvaamista.

Lisätietoa:

Virva-Mari Rask
Puheenjohtaja
Pirkanmaan Vasemmistoliitto
Puh. 044 5061278

Vaalimökiltä muistiin

Tässä aiheita vaalimökin keskusteluista, lähinnä muistiin itselle.  Paneudun mm. näihin lisää. Yritystuet ja niiden myöntämisen perusteet, kuinka parantaa. Eläkeläisköyhyys. Lapsiperheköyhyys. Keliaakikoiden gluteenittomuus avustus. Sairaanhoito-/lääkemaksukatot. Koulutuksen ja erityisesti toisen asteen koulutuksen maksuttomuus ja opiskelijoiden samanarvoisuus. Poliittisen uskottavuuden pitäminen ja uskon palauttaminen äänestäjille. Hoivapalveluiden maksut ja taso. Päihdehuollon tila ja avunsaanti.

Tunteja on keskusteltu ja myös hieman väitelty. Pääasiassa hyvässä, rakentavassa hengessä, mutta myös muutamia kertoja hieman liian lähietäisyydeltä neuvottu.

Toivon äänestysprosentin nousevan korkeaksi.

Hyviä numeroita ihmiset!

 

Inhimillisyyttä kiitos.

Miksi vain veronmaksajana ihminen on jotenkin tarpeeksi hyvä ja kelvollinen? Usein on tullut vastaan käsite, että maahanmuuttaja on kelvollinen kunhan työskentelee ja maksaa veroja. Mielestäni meistä jokainen, olit sitten tausta mikä tahansa, on sopiva juuri sellaisena kuin on. Uskon ihmisen pyrkimykseen olla hyödyllinen ja tarpeellinen niin inhimillisessä, yksilöllisessä kuin yhteisöllisessäkin mielessä. Meistä jokainen on mahdollisesti tulevaisuudessa työtön tai sairas tai ainakin vanha. Tässä yhteiskunnassa on mahdollisuus pitää huolta kaikista, jokaikisestä. Itsekkyyden ja välinpitämättömyyden kasvu aiheuttaa suurimmat kriisit ja uhat yhteiskunnalle. Mielestäni on aika tehdä ihmistä arvostavaa politiikkaa ja seurata päätösten vaikutuksia. Arvovalinnoista on kyse. Tasataan tuloeroja ja pidetään huolta kaikista, ei harvoista.

Näihin ajatuksiin kirvoitti hetki sitten käyty vaalipaneeli Pirkkalassa.

Kiitos kun sain osallistua!

 

Mistä rahat?

Usein meiltä kysytään mistä rahat aikomiimme muutoksiin.

Tärkeimpänä itse pidän harmaantalouden kuriin saamista, progressiivisempaa palkkatulo- ja pääomatuloveroasteikkoa ja myös varallisuusveroa (Esimerkiksi SAK on laskenut, että 0,1 prosentin varallisuusvero 100 000 euroa ylittävästä rahoitusvarallisuudesta, yritysvarallisuudesta, metsistä ja pelloista tuottaisi noin 100 miljoonaa euroa vuodessa)

Lisäksi  vakuutuskuoret verolle tai vaihtoehtoisesti Ruotsin mallin mukainen verotus sijoituksista. Mallissa peritään vuosikohtaista kiinteää ja sijoitusten arvoon perustuvaa 0,45 prosentin veroa.

Lue lisää:

https://vasemmisto.fi/mista-rahat/?fbclid=IwAR1vVCv5ryL28HqYLZhNSAGtpbuDtvtW-__QcgO9nE_xFP5S4GgeOCrYpfU