Sopimusperusteista työmarkkinajärjestelmää ei saa romuttaa

Pirkanmaan vasemmistoliitto ry
Tiedote 6.5.2021

Sopimusperusteista työmarkkinajärjestelmää ei saa romuttaa

Teknologiateollisuuden jakaantuminen kahteen yhdistykseen jatkaa Metsäteollisuuden linjaa lopettaa valtakunnallisien yleissitovien sopimusten tekemistä ja siirtää sopiminen työpaikoille. 

Teknologiateollisuus ry päätti olla tekemättä työehtosopimuksia, vaan  valtakunnallisia työehtosopimuksia solmii jatkossa Teknologiateollisuuden työnantajat ry.

Teknologiateollisuuden jäsenyritykset voivat valita, haluavatko olla uudessa yhdistyksessä mukana, vai tekevätkö sopimuksensa itse. Epäselvää on, kuinka sopimukset laadittaisiin entä mitkä osapuolet ovat neuvottelupöydissä. Tämän kautta koko yleissitova sopimusjärjestelmä ja ammattiyhdistysliike yritetään hävittää.

”Koen tämän selkeänä tukena oikeistopuolueille ja hajottavalla politiikalla uhitteluksi. Paikallista sopimista on ollut paljon, vaikka sitä aina perään kuulutetaan lisää. Teknologia-alan työehtosopimuksissa on sallittu monen seikan olevan myös paikallisesti toisin sovittavissa.” Vasemmistoliiton Pirkanmaan piirin puheenjohtaja Virva-Mari Rask sanoo.

Neuvottelu ja sopiminen ovat olleet avain asemassa työelämäkysymyksissä. Työehtosopimusten päättyessä  poistuu myös niissä sovittu työrauhavelvoite, siten vakaat työolot ovat uhattuna.

Vasemmistoliiton Pirkanmaan piirihallitus osoittaa tukensa palkansaajajärjestöille vallitsevassa tilanteessa ja kannustaa kaikkia yhteistyöhön kasvattamaan järjestäytyneisyysastetta ja vahvistamaan joukkovoimaa.

”Työehtosopimusjärjestelmää ei saa ajaa alas, koska ne turvaavat työntekijän aseman myös silloin, kun lainsäädäntöä ei kehitetä työntekijöiden kannalta suotuisaan suuntaan”.

Piirihallitus vaatii kuitenkin myös ripeää työlainsäädännön kehittämistä esim. minimipalkan suhteen, ja luottamusmiesjärjestelmän turvaamista.

Lisätietoa:

Virva-Mari Rask
Puheenjohtaja
Pirkanmaan Vasemmistoliitto
Puh. 044 5061278

Vappupuhe 2021

Ristinmäki Lempäälä

Hyvät toverit.

Lainaan tässä puheessani laulun ”Punavangin laulu” sanoja.

Taas valkean vallan aaveet
Minun eessäni liihoittaa.
Taas valtavat vapaushaaveet
Mua lauluhun kiihoittaa.
Nuo kutsuu, käskee ja vaatii
Tuhat tuskaista tunnelmaa.

Kuluneen sadan vuoden aikana on Suomessa eletty monenlaisia aikoja. Yksi pitkä ihmisikä johon mahtuu sotaa, puutetta ja nälkää, talouden nousua, toivoa ja kylläisiä vatsoja, jopa yltäkylläisyyttä Ferrarilla ajaen.


Viha, rakkaus lauseita laatii,
Oi, kuuntele kansa ja maa.
Oi, kuuntele laulua kansain,
Mink’ sorranta synnyttää,
Kuin kylmiä kahleitansa
Punavanki nyt helskyttää.
Ne kahleet ne painaa ja painaa,
Vihan uurteet ne otsahan syö.

Te näättekö piiskurin siimaa,
Joka ilmassa viuhuu ja lyö.

Tämän päivän teollisuustyöläiset ovat historiallisessa murroksessa, jossa ensin Metsäteollisuus irtaantui työehtosopimusten neuvottelemisesta ja nyt samoin päätyi tekemään Teknologiateollisuus. Tämä voi hurjimmillaan johtaa sekasortoon erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Onko meillä vielä vuonna 2022 äitiys- ja isyysvapaajärjestelmä, yli 9 päivän sairausajan palkanmaksu, lomaraha, luottamusmiesjärjestelmä ja kaikki se muu mitä työehtosopimuksessa on sovittu. Nyt vaikuttaa, ettei kukaan vielä tiedä mitä on tulossa.


Ja te vieraitten maitten veljet,
Veren ääni se sinnekin soi.
Tokko tiedätte kummoiset teljet
On murjuimme ovilla, oi.
Te kuulkaat kun lauluni helää,
Punavangin on laulu tää.
Niin totta kuin veljeys elää,
Pois saatava teljet on nää.

Tarvitsemme yhtenäisyyttä nyt enemmän kuin aikoihin.

Yhteisiä asioita. Yhteisiä asioita ovat nämä kaikki. Meidän on muistettava ne pienten ja keskisuurten yritysten väki, jotta myös isoissa yrityksissä olisi jotain kiinnipidettävää. Yhteisiä asioita ovat myös kaikkien muiden alojen työehdot ja järjestäytyneisyysaste.

Työnantajaosapuoli on aloittanut vaarallisen taipaleen, jonka soisin päättyvän pian, sovintopöytään. Sovittu on aina, usein ja paljosta.

Eriarvoisuus kasvaa entisestään, jollei työehtosopimuksia solmita yleissitovina. Lisäksi tarvitsemme tarkempaa lainsäädäntöä, jotta alipalkkaus ja hyväksikäyttö saadaan kitkettyä. Erityisesti nuorilla ja osatyökykyisillä on riski tulla hyväksi käytetyksi. Olisi korkea aika meidän kaikkien huomioida se, että vaikka meillä itsellä menisi hyvin niin joku päivä voi olla oma lapsemme, nuoremme tilanteessa jossa räikeää alipalkkausta tapahtuu. Osatyökykyisiksi voimme itsekin joutua. Elämä on tässä ja nyt, mutta miksemme yrittäisi tehdä maailmasta parempaa kaikille. Ei vain harvoille.

Nyt elämme hajautettua aikaa, jolloin osalla meistä on asiat hyvin ja haluamme puolustaa omaamme. Mutta mikä sitten on meidän omaa ja mikä siitä kuuluisi toiselle? Milloin on asiat niin hyvin, ettei saisi haluta asioiden olevan paremmin.

Milloin on aika ymmärtää, että minulla on jotain mistä antaa? Miten osaan luopua omastani, jotta toisella olisi hieman enemmän kuin ei mitään.

Toivon syvästi jokaisen järjestäytyvän ja vahvistan sen ettei yksikään meistä jää yksin ongelmiensa kanssa, ja ettei yksikään teloitettu punavanki, luokkasodan aikana kaatunut toveri kuollut turhaan.

Taas valkean vallan aaveet
Minun eessäni liihoittaa.
Taas valtavat vapaushaaveet
Mua lauluhun kiihoittaa.
Nuo kutsuu, käskee ja vaatii
Tuhat tuskaista tunnelmaa.

Viha, rakkaus lauseita laatii,
Oi, kuuntele kansa ja maa.
Oi, kuuntele laulua kansain,
Mink’ sorranta synnyttää.

Vapautta, viisautta ja onnellista vappua.

Kiitos toverit.

Vaalimökiltä muistiin

Tässä aiheita vaalimökin keskusteluista, lähinnä muistiin itselle.  Paneudun mm. näihin lisää. Yritystuet ja niiden myöntämisen perusteet, kuinka parantaa. Eläkeläisköyhyys. Lapsiperheköyhyys. Keliaakikoiden gluteenittomuus avustus. Sairaanhoito-/lääkemaksukatot. Koulutuksen ja erityisesti toisen asteen koulutuksen maksuttomuus ja opiskelijoiden samanarvoisuus. Poliittisen uskottavuuden pitäminen ja uskon palauttaminen äänestäjille. Hoivapalveluiden maksut ja taso. Päihdehuollon tila ja avunsaanti.

Tunteja on keskusteltu ja myös hieman väitelty. Pääasiassa hyvässä, rakentavassa hengessä, mutta myös muutamia kertoja hieman liian lähietäisyydeltä neuvottu.

Toivon äänestysprosentin nousevan korkeaksi.

Hyviä numeroita ihmiset!

 

Inhimillisyyttä kiitos.

Miksi vain veronmaksajana ihminen on jotenkin tarpeeksi hyvä ja kelvollinen? Usein on tullut vastaan käsite, että maahanmuuttaja on kelvollinen kunhan työskentelee ja maksaa veroja. Mielestäni meistä jokainen, olit sitten tausta mikä tahansa, on sopiva juuri sellaisena kuin on. Uskon ihmisen pyrkimykseen olla hyödyllinen ja tarpeellinen niin inhimillisessä, yksilöllisessä kuin yhteisöllisessäkin mielessä. Meistä jokainen on mahdollisesti tulevaisuudessa työtön tai sairas tai ainakin vanha. Tässä yhteiskunnassa on mahdollisuus pitää huolta kaikista, jokaikisestä. Itsekkyyden ja välinpitämättömyyden kasvu aiheuttaa suurimmat kriisit ja uhat yhteiskunnalle. Mielestäni on aika tehdä ihmistä arvostavaa politiikkaa ja seurata päätösten vaikutuksia. Arvovalinnoista on kyse. Tasataan tuloeroja ja pidetään huolta kaikista, ei harvoista.

Näihin ajatuksiin kirvoitti hetki sitten käyty vaalipaneeli Pirkkalassa.

Kiitos kun sain osallistua!

 

Mistä rahat?

Usein meiltä kysytään mistä rahat aikomiimme muutoksiin.

Tärkeimpänä itse pidän harmaantalouden kuriin saamista, progressiivisempaa palkkatulo- ja pääomatuloveroasteikkoa ja myös varallisuusveroa (Esimerkiksi SAK on laskenut, että 0,1 prosentin varallisuusvero 100 000 euroa ylittävästä rahoitusvarallisuudesta, yritysvarallisuudesta, metsistä ja pelloista tuottaisi noin 100 miljoonaa euroa vuodessa)

Lisäksi  vakuutuskuoret verolle tai vaihtoehtoisesti Ruotsin mallin mukainen verotus sijoituksista. Mallissa peritään vuosikohtaista kiinteää ja sijoitusten arvoon perustuvaa 0,45 prosentin veroa.

Lue lisää:

https://vasemmisto.fi/mista-rahat/?fbclid=IwAR1vVCv5ryL28HqYLZhNSAGtpbuDtvtW-__QcgO9nE_xFP5S4GgeOCrYpfU