- Mitkä ovat mielestänne Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä kansainvälisen yhteistyön keskeiset linjaukset?
Suomi on sotilaallisesti liittoutumaton maa, joka toimii kriiseissä välittäjänä ja sovittelijana. Suomi toimii voimakkaasti YK:n kautta osallistumalla YK:n rauhanturvaoperaatioihin ja nostaa kehitysyhteistyön määrärahojen BKTL-osuutta. Jatketaan pohjoismaista yhteistyötä, erityisesti Ruotsin kanssa.
Suomi ei käy asekauppaa maiden kanssa, jotka ovat sodassa, konfliktin uhkaamia tai rikkovat ihmisoikeuksia.
Puolustusmäärärahoille ei luoda kasvuautomaattia, vaan maanpuolustukselle turvataan määrärahat ilman erillistoimia.
Kyberturvallisuutta kehitettäessä ei saa loukata ihmisten demokraattisia oikeuksia.
- Mitkä ovat mielestänne keskeiset Suomen EU- politiikan painopisteet? Hyväksyttekö liitteessä yksi olevan eurokriisin hoitoa koskevan kirjauksen hallitusohjelmaan ja onko ryhmänne sitoutunut hallituksessa päätettävään yhteiseen linjaan, mikäli puolueenne on hallituksessa?
Painopisteinä tulee olla veroparatiisien sulkeminen ja harmaan talouden torjuminen, kestävämpi ympäristö- ja ilmastopolitiikka sekä kansainvälisen rauhan ja vakauden edistäminen.
Liitteenä olevassa kirjauksessa hyvää on kriittisyys aiemmin harjoitettuun kriisinhoitoon. Liitteessä on kuitenkin myös ongelmia. Pankkikriiseissä sijoittajanvastuun on aina oltava ensisijainen keino ongelmien hoitoon. Pankkien omistajien ja sijoittajien pelastaminen niin kriisimaan itsensä kuin muiden maiden veronmaksajien rahoilla estää Euroopan toipumista. Eurooppa kärsii yhä ja pahimmillaan vielä vuosikymmeniä Irlannin, Portugalin ja Kreikan ensimmäisen tukipaketin virheistä suurena työttömyytenä, kun pankkisektorin aiemmat voitot muutettiin julkiseksi velaksi.
Sijoittajanvastuu ei kuitenkaan aina riitä, etenkään niiden maiden osalta, jossa yksityiset velat on jo muutettu julkisiksi. Sekä Suomi että Eurooppa ovat kysyntälamassa, joten olennaisinta on mahdollistaa myös kriisimaiden velanmaksukyky. Vasemmisto ei kannata uusia tukipaketteja, ylivelkaantumista ei voida ratkaista lisävelalla, vaan talouskasvun mahdollistavilla velkajärjestelyillä.
Nykyistä talouspoliittista ohjausta tulee keventää ja julkisen taloudenhoidon sääntöjä tulee kehittää niin, että mahdollistavat myös kasvua edistävän suhdannepolitiikan teon.
- Miten parantaisitte perheiden hyvinvointia ja millä keinoilla olette valmiita kaventamaan hyvinvointieroja?
Hyvinvointi-, terveys- ja tuloerojen kaventaminen on tärkein sisäpoliittinen kysymys.
Terveyspalveluiden tulee olla tasa-arvoisia, verovaroin rahoitettuja ja pääsääntöisesti julkisesti tuotettuja.
Laadukkaat palvelut ja riittävät resurssit lisäävät hyvinvointia perheissä.
Perheiden hyvinvointia edistetään myös parantamalla työllisyyttä ja inhimillistämällä työelämää.
6 + 6 + 6 -malli mahdollistaisi lastenhoidon järjestämisen siten, että kummallakin vanhemmalla olisi oma kuuden kuukauden hoitojaksonsa ja vielä kuusi kuukautta yhdessä jaettavaksi. Jaksot olisi mahdollista pitää myös lyhyemmissä pätkissä tai osittain yhtä aikaa vastasyntyneen lapsen hoidossa. Yksinhuoltajaperheessä vanhempi voisi pitää kaikki 18 kuukautta. Etävanhemman osuus lastenhoidossa tulee tällöin kuitenkin ottaa huomioon.
Ennaltaehkäisyyn on panostettava jatkossa. Neuvolapalveluita on kehitettävä ja kotipalvelun sekä perhetyön palveluja on lisättävä.
Mielenterveyspalveluihin on kiinnitettävä huomiota. Mielenterveysongelmiin on pystyttävä puuttumaan heti.
Jokaisella lapsella on oltava oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen. Subjektiivinen päivähoito-oikeus on säilytettävä.
- Millä keinoilla parantaisitte koulutusta ja osaamista sekä edistäisitte uusien oppimisympäristöjen syntymistä?
Nykyisellään viidesosa ikäluokasta jää ilman toiseen asteen koulutusta. Vasemmistoliiton näkemyksen mukaan, vaalikauden koulutuspoliittisena tavoitteena tulee olla, että kaikille taataan kolmivuotinen toisen asteen koulutus. Toisen asteen opiskelijoille taataan maksuttomat opintomateriaalit jotka vastaavat digitaalisen osaamisen vaatimuksia. Toisen asteen kaksois- ja yhdistelmätutkintojen suorittamista ei tule hankaloittaa.
Toisen asteen ja korkea-asteen opinto-ohjausta tulisi kehittää ja vahvistaa valtionrahoitukseen liittyvien kannustimien kautta. Panostukset opinto-ohjaukseen nopeuttavat oppimispolkuja ja vähentävät alanvaihtajia. Vaikka opintopolkuja voi nopeutta, pitää Vasemmistoliitto kuitenkin mahdollisuutta elinikäiseen oppimiseen ja alan vaihtamiseen keskeisenä koulutuspoliittisena ja työmarkkinoita palvelevana tavoitteena. Opintoalan vaihtamiseen liittyvät esteet on purettava ja on pidättäydyttävä uusien esteiden luomisesta.
Elinikäisen oppimisen idean mukaisesti on tuettava erilaisia vaihtoehtoja osaamisen kehittämiseen, myös koulutuksen ulkopuolella. Uusia oppimisympäristöjä vahvistetaan kansallisten Massive Open Online Course (MOOC)-verkkokurssien käyttöä kehittämällä ja laajentamalla, niin toisella asteella, korkeakouluissa kuin vapaan sivistystyön puitteissa. Vapaan sivistystyön resurssit on turvattava niin taloudellisesti kuin sisällöllisesti.
Opintotukea pitää kehittää opintorahapainotteisuuden pohjalta. Koulutus säilytetään maksuttomana kaikilla koulutusasteilla, myös EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille.
- Oletteko sitoutuneita normien ja byrokratian purkamiseen sekä yhteiskuntaa uudistaviin kokeiluihin? Millä keinoin edistäisitte digitalisaatiota?
Erilaisia kokeiluja tulee voida tehdä nykyistä joustavammin ja nopeammalla syklillä. Mahdollisia kokeiluja voisivat olla esimerkiksi perustulokokeilu, kuntien hankintoihin liittyvät kokeilut ja erilaiset alueelliset työllisyydenhoidon kokeilut sekä digitaalisiin palveluihin liittyvät kokeilut.
Älyttömät ja toimintaa hankaloittavat normit ja säännöt tulee purkaa ja suomalaisessa hallintokulttuurissa tulee siirtyä siihen, että säädettyjä normeja ei aina tulkita ylitiukasti ja joustamattomasti. Kuitenkaan esimerkiksi ympäristöä suojaavia normeja ja työntekijöiden oikeuksia varmistavia säännöksiä ei voida heikentää norminpurun varjolla. Byrokratiaa tulee keventää erityisesti kokoamalla palveluita yhden katon tai sähköisen palvelualustan alle.
Digitalisaatio on yksi megatrendi, jossa Suomen julkisten palveluiden ja toisaalta myös suomalaisten yritysten tulee olla mukana. Digitalisaatiota tulee ohjata nykyistä pontevammin kansallisella strategialla. Sadan megan Suomi –hanketta tulee jatkaa tavoitteena nopeiden laajakaistayhteyksien rakentaminen koko Suomeen. Toimiva tietoliikenneinfrastruktuuri on edellytys myös palveluiden digitalisaatiolle. Kaikki mahdolliset asiointipalvelut tulee digitalisoida, kuitenkin säilyttäen lähiasioinnin mahdollisuus. Sote-tietojärjestelmien uudistaminen on olennainen osa sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistusta. Kehittämällä yhtenäiset sote-tietojärjestelmät voidaan saada kustannustehokkuutta ja parempaa palvelua. Yliopistojen ja julkisten t&k-panosten tulee tukea teollisen internetin ja 3D (ja jopa 4D) tulostamisen kehittämistä.
Tietojärjestelmäuudistuksissa ei saa hirttäytyä yksittäisiin laitetoimittajiin ja järjestelmiin vaan pyrkiä rakentamaan mahdollisimman tehokkaat, turvalliset, joustavat, muokattavissa olevat ja aikaa kestävät järjestelmät. Julkisesti tuotettujen tietojen tulee olla avoimesti saatavilla ja julkisia palvelujärjestelmiä tulee kehittää avoimen lähdekoodin pohjalta. Suomessa tulee varautua nykyistä huomattavasti paremmin tietoturvauhkiin ja verkon kaatumisen aiheuttamiin ongelmiin.
***
Näin edustamani puolue vastasi hallitustunnustelijan kysymyksiin 6-10.
Virva-Mari Rask 