5 ensimmäistä kysymystä (2015)

Edustamani puolue vastasi viiteen ensimmäiseen kysymykseen näin

Vasemmiston vastaukset hallitustunnustelijalle 30.4.2015

Vasemmistoliiton ja sen eduskuntaryhmän neuvottelijoiden vastaukset hallitustunnustelijan esittämiin kysymyksiin:

  1. Mitkä ovat mielestänne ”Suomi vuonna 2025” -vision avainsanat? Mitkä ovat strategisen hallitusohjelman 5 – 7 tavoitetta, joilla edetään parhaiten kohti asetettua visiota?

Työttömyyden puolittaminen tähtäimenä täystyöllisyys. Oikeudenmukainen verotus. Riittävä perusturva. Kestävä energia ja ilmasto. Inhimillinen työ. Monimuotoinen luonto. Laadukas koulutus.

Työllisyydestä tehdään talouspolitiikan tärkein tavoite, leikkausten ja kysyntävajeen aiheuttama työttömyyskierre katkaistaan. Julkisilla investoinneilla vähennetään korjausvelkaa ja tuetaan vientiteollisuuden tarpeita.

Kotimarkkinayritysten selviäminen mahdollistetaan julkisten investointien lisäksi takaamalla vähintään hintojen nousua vastaavat korotukset pieni- ja keskituloisten tuloihin.

Verokertymää kasvatetaan estämällä vuotoa veroparatiiseihin ja lopettamalla suurten pääomatulojen suosiminen eriytetyllä pääomatuloverotuksella. Molempiin alennettuihin arvonlisäverokantoihin tehdään 2 prosenttiyksikön alennus.

Perusturvan riittävästä tasosta huolehditaan ja siirrytään kohti perustuloa.

Tehdään energiaremontti. Suomi ottaa edelläkävijän roolin biotalouteen ja kestäviin kotimaisiin uusiutuviin energiamuotoihin siirtymisessä, joilla torjutaan ilmastonmuutosta ja luodaan uusia teollisia työpaikkoja.

Parannetaan työntekijöiden työsuhdeturvaa mm. puuttumalla nollatuntisopimuksiin ja vuokratyön epäkohtiin, parantamalla pätkä-, osa-aika- ja silpputyöntekijöiden työehtoja, sekä parantamalla itsensä työllistäjien, pienten yrittäjien ja freelancerien asemaa.

Huolehditaan mm. soidensuojeluohjelman ja metso-ohjelman aktiivisemmasta toteuttamisesta. Suojellaan viimeiset vapaana virtaavat joet ja kosket.

Panostetaan koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Jatketaan ja parannetaan nuorisotakuuta.

  1. Yhdyttekö valtiovarainministeriön 19.3.2015 esittämään tilannekuvaan Suomen taloudellisesta tilasta ja valtiovarainministeriön esittämästä sopeutustarpeesta? Mikä on mielestänne julkisen talouden sopeutustarve ja tarvittavat keinot? Millä aikataululla valtion velkaantuminen tulee mielestänne katkaista?

Emme yhdy valtionvarainministeriön näkemykseen 4+2 miljardin lisäsopeutuksesta. Kansainvälinen tutkimus osoittaa, että leikkausten finanssipoliittinen kerroin on taantumassa niin iso, että leikkaukset eivät juuri vähennä velan tasoa – mitä enemmän leikataan, sitä enemmän verotulot vähenevät ja työttömyyden kustannukset kasvavat. Velka ei luonnollisestikaan voi loputtomiin kasvaa suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Suomen velka-aste on yhä verrattain pieni, joten tällä vaalikaudella velkaa tärkeämpää on huolehtia työllisyydestä, jottemme pahenna kestävyysvajetta ihmisten syrjäyttämisen aiheuttamalla rakennetyöttömyydellä.

Sopeutus on tehtävä harmaan talouden vastaisilla toimilla ja veropohjan laajentamisella. Rakenneuudistuksilla ja ICT-investoinneilla voidaan saavuttaa säästöjä vaalikauden lopulla. Oleellista on velkasuhteen kääntäminen laskuun, valtioiden ei pidäkään koskaan maksaa kaikkea velkaa pois.

  1. Hyväksyttekö linjauksen, että kokonaisveroaste ei saa nousta? Jos kyllä, niin mitkä ovat konkreettiset muutosehdotuksenne verotukseen tämän reunaehdon mukaisesti?

Olennaista on mitä ja keitä verotetaan, pieni- ja keskituloisten verotusta ei pidä kiristää. Hintoja on laskettava alennettuja arvonlisäverokantoja alentamalla jolloin alennus painottuu kotimaiseen työllisyyteen. Kokonaisuutena Suomella ei ole varaa laskea verokertymää kauemmas Pohjoismaisesta tasosta, veroasteen lasku on toteutettava työllisyyttä ja kasvua lisäämällä.

  1. Mitkä ovat konkreettiset keinot uusien työpaikkojen luomiseksi, yrittäjyyden edistämiseksi ja talouden kasvu-uralle saattamiseksi?

Suomen talouden keskeinen ongelma on kysynnän ja investointien puute. Tarvitaan julkisia investointeja, erityisesti teiden, rautateiden ja satamien kuntoon saattamista. Yksityisiä investointeja voidaan kannustaa verojärjestelmää säätämällä. Pienituloisten verotusta tulee keventää kotimaan kysynnän lisäämiseksi. Pääkaupunkiseudun ja kasvukeskusten asuntotuotantoa tulee vauhdittaa, sillä asuntopula ja asumisen kallis hinta on kasvun ja yritysten työvoiman saannin este. Työtä ja kasvua saadaan panostamalla kotimaiseen, uusiutuvaan ja hajautettuun energiantuotantoon.

Tutkimus- ja tuotekehitysosuutta pitää kasvattaa. T&K – ja muita yritystukia pitää suunnata nykyistä enemmän pienille ja keskisuurille yrityksille. Pk-yrityksiä pitää tukea kasvamaan ja kansainvälistymään. Julkisen sektorin yrityspalveluiden pitää olla yritysten saatavilla yhden luukun periaatteella. Julkisten yritysrahoitusinstrumenttien pitää paikata pankkirahoituksen aukkoja ja kannustaa yrityksiä riskinottoon, kasvuun ja kansainvälistymiseen.

Kuntien ja valtion tahojen tulee käyttää enemmän innovatiivisia hankintamenettelyjä, joiden avulla voidaan tukea uusien innovaatioiden ja tuotteiden syntyä ja kehittymistä. On varmistettava lupaviranomaisten ja tuomioistuinten riittävät resurssit, jotta toiminnan harjoittajien luvat ja ratkaisut voidaan antaa kohtuullisissa ajoissa. Valtion tulee harjoittaa nykyistä aktiivisempaa omistajapolitiikkaa ja osallistua enemmän markkinoille tavoitteena työpaikkojen synnyttäminen ja turvaaminen.

Pienten yritysten toimintaedellytyksien takaamiseksi arvonlisäveron tilityksen ja huojennuksen alarajaa tulee nostaa. Pieniä yrityksiä tulee auttaa ensimmäisen työntekijän palkkaamisesta aiheutuvissa kuluissa. Yrityspalvelut tulee koota samaan paikkaan ja yrityksen pyörittämiseen liittyvää byrokratiaa yksinkertaistaa. Yrittäjän sosiaaliturvaa tulee parantaa esimerkiksi karenssien osalta ja sosiaaliturvaa tulee joustavoittaa.

  1. Oletteko sitoutuneet viemään eläkeuudistuksen päätökseen työmarkkinajärjestöjen esittämällä tavalla?Oletteko sitoutuneet viemään sote-uudistuksen läpi joko kuntayhtymä- tai maakuntapohjaisena? Oletteko sitoutuneet vähentämään kuntien velvoitteita sekä väljentämään kuntia sitovia normeja paikallista päätöksentekoa vahvistamalla? Miten uudistaisitte valtionhallintoa ja aluehallintoa?

Eläkeratkaisu ei ole vielä ollut parlamentaarisessa käsittelyssä ja eläkeratkaisussa on vielä yksityiskohtia, joita pitää viilata. Mekaaninen eläkeiän nosto ei automaattisesti pidennä työuria, jos samalla ei paranneta työssä jaksamista. Eläkeratkaisun osana oleva työuraeläke on oikeansuuntainen ratkaisu, mutta epämääräisesti muotoiltu ja riittämätön. Raskasta työtä pitkään tehneillä pitää olla mahdollisuus eläköityä aiemmin. Todellisen eläköitymisiän nostamiseksi olisi äärimmäisen tärkeää vähentää varhaisia työkyvyttömyyseläkkeitä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on toteutettava alkavalla vaalikaudella. Sote-ratkaisussa olennaista on turvata ja parantaa ihmisten tasa-arvoista palvelujen saantia, varmistaa julkisen palvelutuotannon ensisijaisuus ja purkaa terveydenhuollon monikanavainen rahoitus. Parasta olisi järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut kuntia laajemmalla maakunnallisella tasolla. Vahva aluehallinto voisi järjestää sote-palvelut ja sille voitaisiin siirtää myös joukko muita tällä hetkellä kuntayhtymillä, maakuntaliitoilla, kunnilla ja valtion aluehallinnolla olevia tehtäviä ja antaa verotusoikeus, ja samalla lakkauttaa useat tämän hetken alueorganisaatiot sellaisenaan. Maakuntahallinnon johtaminen järjestettäisiin demokraattisesti valittavan valtuuston kautta. Myös metropolialueen kunta- ja hallintorakenne pitää ratkaista alkavalla hallituskaudella.

Joitain kuntien toimintaa ohjaavia normeja voidaan väljentää, mutta toisaalta sitovia normeja myös tarvitaan kansalaisten palveluiden ja oikeuksien turvaamiseksi. Suomeen tarvittaisiin myös joitain uusia kuntia sitovia normeja, esimerkiksi peruskoulun opetusryhmien maksimikoot. Toisaalta joitain kuntia ohjaavia normeja ja velvoitteita voitaisiin varmasti myös väljentää ja jopa poistaa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s