Ihme intoilukohtaus iski eilen.
Olin jo tarpeeksi kauan arponut päivää, jolloin saisin pölypallerot kaikki yhtäaikaa pois, eikä vain yksitellen nyppien. Sumuiset lasit on ihmeelinen kimmoke siivouspäivään, erityisesti aurinkoisena talvipäivänä.
Tiesin aikataulun olevan tiukka. Jäsenilta kutsui kuudelta. Ruokana eilistä kaalipataa. Esikoinen oli jo kyllä tullut koulusta, mutta kuopus oli vasta matkalla. Toivottavasti tulossa, koska oli juuri hetki aijemmin soittanut ja vaatinut pääsyä kaverille. Nyt piti pysyä napakasti kannassa, ”kotiin suoraa, huomenna on kaverisynttärit”.
Sainpa silti matot ulos. Imuroitua olohuoneen, keittiön ja eteisen tajusin ikkunoiden olevan pesun tarpeessa. Hetken koitin itselleni uskotella idean olevan järjetön, mutta ehei. Niin siinä sitten kävi, että pesaisin parit tuplalasit. Ja jestas kuinka siitä tulee hyvälle mielelle. Kirkkaat ikkunalasit, jee!
Kuopus saapui portaille ja hämmästeli kenkien ja mattoje pihalla oloa.
”Mitä täällä tapahtuu?”
”Täällä tapahtuu varaslähtö kevääseen.”