Kuka pelkää politiikkaa

Nykyisin kaikille yleisesti ajatellen negatiivissävyisille sanoille koetetaan keksiä jokin hassun hauska korvaussana, kuten nyt esimerkiksi maahanmuuttokriittinen tai jopa roturealisti. Tässä kohtaa voin vain huokaista ja todeta etten aio kirjoittaa maahanmuutosta. Pohdin siis vain pitäisikö sanan politiikka tilalle ottaa käyttöön jokin suomalaisia enemmän herättelevämpi sana. Jaa’a. Olisiko se harhaan johtamista?

Miksi politiikkaa pelätään? Miksi sillä on niin etäinen kaiku? Politiikka on yhteisten asioiden hoitamista. Oli ne yhteiset asiat sitten vaikka vain työpaikalla, asuntoyhtiössä tai kunnassa. Ei se politiikka ole siellä jossain arkadianmäellä. Politiikka on vastuunkantoa myös asioista, jotka eivät suoranaisesti vaikuta henkilöön itseensä.  On pidettävä huolta yhteiskunnan kaikista osista, jokaisesta ihmisestä.

Pelkäätkö sinä sanoa mielipiteesi julki vai etkö vain usko yksittäisen ihmisen voimaan? Äänestäminen ja omien mielipiteiden ilmaisu on yllättävän vaikeaa. Mielipiteitä on kaikilla, toivoisin useamman ilmaisevan ne edes silloin, kun on äänestyksen aika. Turhautuneita on paljon, sitä en ihmettele yhtään. Itsekin olen ajoittain turhautunut yhteiskuntaan. Siitä turhautuneisuudesta voi ammentaa myös sinnikkyyttä vaikuttamiseen. Jokainen voi löytää omat keinonsa vaikuttaa ja parantaa yhteiskuntaa omassa yhteisössään. Monet järjestötoimijat tietävät pienenkin teon ja oman ajan antamisen olevan tärkeä osa vaikuttamista.

Pitkään mukana ay-liikkeessä toimineena jaksan vieläkin ihmetellä miksi vaikuttavien joukko on niin tiivis ja ahkera kuin on. Tämä työ antaa paljon. Opettaa monenlaisia taitoja ja antaa valmiuksia uusiin asioihin myös työelämässä. Jäsenmäärä Metallityöväen Liitossa on sen verran muhkea, että voisi kuvitella useamman ihmisen tavoittelevan vastinetta jäsenmaksuilleen, sillä eihän ammattiosaston jäsenyys ole ostopalvelu. Siihen, mitä ammattiosasto tarjoaa ja ennen kaikkea kuinka se toimii, voi ja pitää vaikuttaa. Ei vaikuttaminen tarkoita jatkuvaa aktiivisuutta tai luottamustoimeen ryhtymistä. Se voi vallan hyvin olla äänestäminen vaaleissa, koulutustilaisuuksiin osallistumista ja yhteisten asioiden eteenpäin viemistä työpaikalla.

En usko hetkeäkään kokoomusnuorten puheenjohtaja Susanna Kosken juttuihin ja perusteluihin ay-liikkeen gangsterimaisista toimista. Tällä viittaan Kosken artikkeliin Uusi Suomi-verkkolehdessä 10.7.2013. Artikkelissaan hän syyttää ammattiyhdistysliikettä työttömyyden kasvusta, palkkojen ylihinnoittelusta ja teollisuuden ulosajosta maastamme. Hän väittää myös ay-liikkeen kiristävän suojelurahoja. Lisäksi kuluneen vuoden kesällä Koski oli mielipiteineen samoilla linjoilla kuin pääministeri Aleksander Stubb. Ay-maksujen verovähennyskelpoisuuden poisto on yksi tavoite joilla porvaripuolueet koettavat nakertaa jäsenyyden mielekkyyttä. Toinen tavoite on työehtosopimuksen (TES) yleissitovuuden poisto. Tätä ideaa on ollut ajamassa myös Perussuomalaiset.

TES on molempien osapuolten, niin työntekijän kuin työnantajan, kannalta erittäin tärkeä asia ja kummankin etu. Jos jokainen työntekijä neuvottelisi omat työ- ja palkkaehtonsa olisi tulevaisuutemme varmasti paljon epätasa-arvoisempi ja alipalkkaus leviäisi kulovalkean tavoin kuin yleissitovuuden vallitessa. Lisäksi sairausajanpalkkaa ei maksettaisi kuin yhdeksältä päivältä (työsopimuslaki 2 luku 11§). Tästä jokainen voi päätellä millaisia taloudellisia paineita esim. pitkittynyt flunssa voi aiheuttaa.

Meidän jokaisen täytyy kantaa vastuu oikeuksistamme ja velvollisuuksistamme. Äänestämättä jättäminen ja välinpitämättömyys ay-liikettä kohtaan ovat kuin antaisimme lisä-äänen porvareita äänestäville ja kääntyisimme itseämme vastaan. Meitä ei saa johtaa harhaan, kaikki puolueet eivät väitteistään huolimatta ole työväenpuolueita.

Positiivisena asiana Koski sentään myöntää ammattiyhdistysliikkeen voimakkuuden. Sitä voimakkuutta tarvitaan sillä nähtävissä on aalto, jossa työnantaja koettaa ajaa palkka-alea läpi, naamioiden sen työnvaativuuden uudelleen tarkastamiseksi tai muuksi sellaiseksi. Osa työpaikoista on tämän aallon edessä vielä, osa on velloutunut sen sisällä ja selvinnyt. Näissä aallokoissa tarvitaan luottamusmieheltä erittäin vahvaa ay-osaamista ja tilannetajua. Toivon jokaiselle luottamusmiestä valitsevalle, äänestäjälle, harkintaa ja aikaa pohtia kuka on selviytynyt luotsina ristiaallokoissa.

Vahva ja vaikuttava Metallityöväen Liitto antakoon Kosken korville lisää kuultavaa.

Virva-Mari Rask

koneenasentaja

Tampere, kaupunginvaltuuston varajäsen, VAS

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s